Autokuvaus Haukilahden venesatamassa

Päätin rankan viikonlopun sunnuntaina osallistumalla Espoon Haukilahdessa järjestettyyn työpajaan. Lauantaista poiketen tosin kuvasin melkein koko päivän yksinäni. Työpajan teemana oli tällä kertaa auto- ja moottoripyörä kuvat. Itse tosin kuvasin autojen kanssa koko päivän. Rekvisiittanani oli kaksi eri ikäistä Nissania. Uudempi autoista oli loppuun asti rakennettu Nissan 350Z. 350Z on nähty useasti RADALLE.COM:n tapahtumissa niin varikolla kuin tositoimissa radankin puolella. Vanhempi autoista oli Nissan Skyline GTR R32 V-spec. Auto on meillä todella harvinainen sillä sitä ei ole koskaan ollut myynnissä suomalaisen maahantuojan kautta.

Sää oli melko pitkälti samanlainen kuin lauantainakin eli aamulla oli pilvistä ja sateli hieman vettä, mutta mitä pidemmälle päivä eteni sitä paremmaksi ilma muuttui. Iltapäivällä aurinkokin kurkisti pilvien takaa. Päivän pilvinen ja suttuinen keli helpotti kylläkin kuvaamista mahdollistaen pidempien valotusaikojen suurempien aukkojen käyttöä kamerassa. Pystyinkin siis kuvaamaan melkein koko päivän radiolaukaisimien avulla. Kova tuuli tosin hieman vaikeutti kuvaamista rajoittaen valonmuokkaimien käyttöä minimiin.

Kuten yllä mainitsin niin pystyin käyttämään melkein koko päivän radiolaukaisimia pilvisen sään takia. Tämä helpotti huomattavasti kuvaamista sillä sain asetella salamat melkein vapaasti ympäri autoa. Onnistuinkin saamaan aikaan muutamia mielenkiintoisia ruutuja asettamalla toisen salamoistani esimerkiksi auton matkustamoon. Kuvasin kuvausten loppupuolella myös jonkin verran TTL-johdon avulla, koska halusin käyttää osassa kuvista nopeita suljin aikoja.
Käytin tällä kertaa jälleen molempia runkojani, mutta Pentaxilla otin lähinnä muutamia testi ruutuja. Pentaxin hitaampi salamasynkka vaikeutti tosin kuvaamiseen sen verran, että en oikein tahtonut saada mitään järkevää aikaan. Näemmä joskus pienikin ajan muutos voi vaikuttaa yllättävänkin paljon.

Katso kuvat täältä

28.08.2010 Mallit.fi työpaja

Lauantaina oli sitten vuorossa seuraava kuvaus. Osallistuin Mallit.fi sivuston järjestämään työpajaan Vantaan Tikkurilassa. Työpaja järjestettiin aiemmista kuvauksista tutussa paikassa eli vanhan silkkitehtaan alueella. Tällä kertaa tosin emme kuvanneet ulkona vaan alueelle olevan kimppastudion tiloissa ja eräässä rakennuksen tyhjillään olleessa osassa. Miljöönä entisen tehdasrakennuksen tilat antoivat todella hyvät edellytykset kuvaamiseen. Tuloksena olikin muutamia todella hienoja otoksia. Kerrankin oli tilaa ja mahdollisuus saada sisätiloissa etäisyyttä kunnolla taustaan ja muutenkin ilmaa kuviin.


Kuvasin työpajassa jälleen täys manuaalina radiolaukaisimien avulla. En muistanutkaan kuinka mukavaa oli kuvata radioilla. Kuvasin myös muutamia kuvia FP-synkalla. Jouduin tällöin kylläkin käyttämään TTL-johtoa, koska synkka-ajan kunnollinen ylitys on mahdollista ainoastaan TTL-tilassa tämän hetkisellä kalustollani. Käytin taas vaihteeksi kahta salamaa. Jotenkin homma tuntui paljon helpommalta kuin muistinkaan. Ehkäpä se manuaalina kuvaaminen ei olekaan niin kauheaa mitä vielä hetki sitten luulin...

Katso Kuvat täältä

27.08.2010 Eurocruising, Vantaa

Aloitin rankan kuvaus painoitteisen viikonlopun perjantaina illalla käymällä kesän toisissa ja samalla viimeisissä Eurocruisingeissa. Cruisingit järjestettiin tuttuun tapaan Vantaalla Puuilon pysäköintialueella.


Sää tapahtumassa oli suorastaan kylmä verrattuna kesän ennätys helteisiin. Sateelta tosin tällä kertaa vältyttiin ja tapahtuma alue täyttyi ääriään myöten todella nopeasti. Tapahtuman kohokohta oli ennen palkintojen jakoa pidetty tulishow, jonka esitti taiteilijaryhmä Revontuli.



Otin mukaan tapahtumaan tällä kertaa mahdollisimman kevyen varustuksen eli kameran, pari objektiivia ja salaman. Kokeilin aluksi kuvaamista Nikkorin 18-105mm:llä, mutta jouduin melko nopeasti vaihtamaan Tokinan laajakulmaan, kun en halunnut alkaa nostamaan liikaa herkkyyttä illan hämärtyessä.

Katso kuvat täältä

Big Brother 2010 Kick Off

Kävin tiistaina illalla kuvaamassa tämän vuoden Big Brother Kick Offin nauhoituksia Espoossa. Vaikka en olekkaan mikään erityisen suuri BB-fani niin silti olen osallistunut nauhoituksiin kolmena vuonna peräkkäin. Tilaisuus antaa hyvän mahdollisuuden treenata nopea tempoista tilannekuvausta. Toisaalta on myös mukava nähdä tuttuja kuvaajia.

Täksi vuodeksi ohjelma oli uudistunut rankalla kädellä. Talo on nimittäin rakennettu kokonaan uudelleen ja uuteen paikkaan Espoon Kiloon. Myös BB:n juontajat on vaihdettu täksi kaudeksi. Sunnuntain Talk Shown juontajana tänä vuona toimii Susanna Laine ja BB ekstraa luotsaa puolestaan Elina Viitanen.

Kuvasin illan pelkästään Nikonilla. Aluksi käytin Tokinan laajakulmazoomia, mutta melko pian vaihdoin kameran nokalle Nikkorin 18-105mm. Salaman käyttö ja korkea herkkyys mahdollistivat normaali valovoimaisen objektiivin käytön melko hämärässä. Halusin välillä kuvata muullakin kuin laajakulmalla. Olen nimittäin viime aikoina kuvannut aivan liikaa lyhyillä polttoväleilla. Tosin kun kotona muokkailin kuvia niin huomasin, että olin kuvannut suurimman osan kuvista hieman liian suurella herkkyydellä.

Katso loput kuvat täältä

KUVIEN KAIKENLAINEN KOPIOIMINEN JA KÄYTTÖ MUUALLA KIELLETTY SOPIMUS TEKNISISTÄ SYISTÄ!!

Lauantaina illalla

Mitä valokuvaaja tekee lauantai-iltana, jos ei ole mitään ohjelmaa.... Noh lähtee tietenkin kuvaamaan.
Lähdin siis lauantaina alku illasta kuvailemaan hieman aikani kuluksi. Suuntasin Vantaalle Ruskeasannan hautausmaan lähelle. Hautausmaan lähellä oleva hiekkakenttä antoi mielestäni hyvän ympäristön kokeiluille. Hain hieman tunnelmaa ajamalla autoni kentällä olleen maakiven päälle. Jalustat olikin siten helppo asetella auton ympärille kentälle.
Tarkoitukseni oli hieman kokeilla kuvailua salamat manuaalina. Edellistä kuvausta lukuun ottamatta en ollut kuvaillut täysin manuaalina ikuisuuksiin. Laukaisun hoidin radiolaukaisimien välityksellä. Radiolaukaisimen käyttö antoi myös tiettyä vapautta orjakennoihin tai piuhoihin verrattuna.

Kuten yllä mainitsin käytin salamoiden laukaisuun radioja. Tästä johtuen jouduin kuvamaan manuaali tilassa. Salamoina käytin Nikonin SB-900:sta ja Metz 48 AF-1:stä. SB-900:n oli kokoajan täydellä teholla ja Metz:n tehoa vaihtelin 1/4 ja 1/1 tehojen välillä.
Mielenkiintoista oli huomata salamoiden latautumisaikojen ero. SB-900:sta pystyi laukomaan melkein kokoajan täydellä teholla latausajan merkittävästi hidastumatta. Metzillä taas järkevä teho latautumisen kannalta oli joko 1/2 tai 1/4. Sainkin samalla hyvän tilaisuuden tyhjentää viimeiset virrat salamoiden akuista. Seuraavalla viikolla on tulossa ainakin neljät kuvaukset joten halusin saada kaikki akut kerralla tyhjäksi.
Käytin tällä kertaa molempia runkojani. Universaali radiolaukaisin mahdollisti sujuvasti runkojen vaihdon vaikka ne edustivat eri merkkejä. Mielenkiintoista oli myös huomata, että sain salamat pysymään mukana Nikonin rungolla 1/320 sekunttiin asti vaikka salamatäsämäys valmistajan tietojen mukaan on vain 1/200 sekunttia.

Pientä säätöä osa 2.

Lisäilin jälleen hieman tunnisteita. Tällä kertaa lisäsin kameravalmistajien tunnisteet kirjoituksiin. Nyt on helpompi löytää merkin perusteella kirjoituksia.

Lisäsin myös samalla muutaman laatikon sivupalkkiin.

Pikkusalamalla kuvailuni

Innostuin pikkusalamoista melkein heti ensimmäisen työpajan jälkeen johon osallistuin kesällä 2008. Työpajan järjesti Mallit.fi sivusto. Paikkana toimi Tikkurilan lukio Vantaalla. Työpajasta sain mukavasti oppia seuraamalla muiden kuvaajien työskentelyä. Sain samalla myös luotua hyvin uusia kontakteja niin malleihin kuin toisiin kuvaajiinkin. Pajan opettajina toimivat Jyrki Vesa ja Sakari Mäkelä. Työpajasta innostuttuani aloinkin kiertämään eri työväenopistojen studio- ja henkilökuvauskursseja. Hankin samana syksynä internetin ja kirjallisuuden kautta mahdollisimman paljon tietoa pikkusalamoista.
Liityin myös Helsingin Kameraseuraan syksyllä 2008. Saatuani seuran studioon käyttöoikeuden käytin studiota talvella 2008-2009 ahkerasti opiskellen studiokuvauksen saloja. Tällä sainkin mukavasti lisää rutiinia kuvaukseen. Sama kuvaus tahti jatkui myös kesällä 2009. Jonkin aikaa sitten kun vähän laskeskelin niin pääsin tulokseen, että kuvauksia kertyi noin yhdestä kahteen viikossa.

Ensimmäinen kalustoni muodostui Pentax K100D:n ja Sigman ST530:n ympärille. Laukaisuun käytin synkkajohtoa. K100D:n synkkapistokkeen puuttumisen takia käytin kameran salamakenkään kiinnitettävää sokeripalaa jossa kyseinen liitin oli. Sigman salamoista puuttuvan synkkapistokkeen takia käytin sokeripalaa myös ST530:n alla. Tällä kokoon panolla kuvasinkin sitten noin puolisen vuotta. Aluksi en käyttänyt salaman edessä oikeastaan mitään pehmentimiä. Ajan myötä tosin kaiken näköistä romua alkoi kertyä laukun pohjalla joka kasvoikin melko nopeasti lätkäkassin kokoon. Näin jälkeen päin ajateltuna pääsinkin kyllä yllättävän hyviin tuloksiin ottaen huomioon kalustoni tekninen alkeellisuus. Muutama syksyn 2008 kuvista löytyy vieläkin portfoliostani.

Joulukuussa 2008 hankin toisen pikkusalamani ja kohta tämän jälkeen kolmannen. Kaksi viimeisintä salamaa olivat Sigman parempia 530 Super malleja. Tosin jos nyt olisin ostanut salamoita niin olisin jättänyt nuo Sigmat kokonaan hankkimatta. Sigmojen TTL-mittausta en ole saanut toimimaan tähän päivään mennessä kunnolla. Jos nyt lähtisin ostamaan Pentaxiin sopivia salamoita niin hankkisin pelkästään Pentaxin omia laitteita. Saman merkki salamoilla on hieman enemmän hintaa, mutta ne toimivat huomattavasti paremmin yhteen kameran järjestelmän kanssa.

Kyllästyinkin melko pian K100D:n ominaisuuksiin joten hankin Pentaxin sen hetkisen lippulaiva eli K20D:n tammikuussa 2009. Etuina edelliseen runkoon verrattuna oli kiinteä synkkapistoke ja mahdollisuus ohjata salamoita langattomasti yhdysrakenteisen salaman kautta. Pääsin myös samalla eroon K100D:n yhdysrakenteisen salaman ongelmista laukaista esimerkiksi studiovalojen orjakennoja. Keskustelin asiasta muutaman muun kuvaajan kanssa aikanaan ja kyseessä oli mitä ilmeisimmin ominaisuus. Siirryttyäni uuteen runkoon ero kuvalaadussa oli melko selkeä. Tähän kaiketi vaikutti myös osittain K20D:n hieman isompi kenno verrattuna K100D:n. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa moni salama kuvausta tosin melko hankalalla tavalla. Pentaxin järjestelmä kun ei salli tehon säätöä salama kohtaisesti kamerasta käsin. Kamerasta voi säätää ainoastaan koko salama joukon tehoa. Muutamien kaatuneiden jalustojen ja yhden hajonneen salamakengän jälkeen päätin luopua synkka johdoista. Hankinkin tämän johdosta melko nopeasti ensimmäisen halvan radiotriggerin.

Salamoiden perässä juoksemiseen kyllästyttyäni hankin ensimmäisen varsinaisen pikkusalamakuvaukseen tarkoitetun rungon loppuvuodesta 2009. Vaihdoin samalla myös merkkiä ja siirryin käyttämään Nikonia pikkusalama kuvauksissa. Hankin tuolloin samalla kertaa Nikonin D90:n ja SB-900:n. Merkin vaihto olikin oikea ratkaisu sillä sen minkä Pentax teki hyvin Nikon teki vielä paremmin. Nikonin CLS oli kyllä jotain aivan uskomatonta verrattuna Pentaxin alkeelliseen järjestelmää. Nikonin SB-900 oli myös aivan eri maata verrattuna aikaisempiin salamiin. Nyt ensimmäistä kertaa sain myös kuvattua kunnolla nopeilla valotusajoilla sillä SB-900:n FP-synkronointi toimi kuin unelma verrattuna Sigmaan tai Pentaxiin. Osittain asiaa helpotti myös D90:n nopeampi salama täsmäys joka on Pentaxin 1/180s sijaan 1/200s. Vaikutus näkyi varsinkin kirkkaassa päivänvalossa kuvatessa. D90:n kohinaominaisuudet olivat merkittävästi paremat kuin Pentaxien. Pystyin nyt ensimmäistä kertaa kuvaamaan käyttökelpoista kuvaa korkeilla ISO-arvoilla.

Melko pian näiden jälkeen ostin vielä toisen salaman ja pari Nikonin omaa TTL johtoa. Toinen hankkimani salama oli Metz 48 AF-1:n. Salama oli pienimuotoinen pettymys virrankulutukseltaan ja orjasalamaominaisuuksiltaan. Salama nimittäin tuntuu kuluttavan selkeästi enemmän virtaa kuin SB-900. Metz:ä ei myöskään saa välähtämään orjana CLS järjestelmän kautta kuin TTL:nä.

Tämä onkin johtanut siihen, että kuvaan suurimman osan kuivistani yhdellä valolla. Ajatuksissa on kylläkin ostaa toinen SB-900 kunhan vain rahatilanne antaa periksi. Olen myös palaamassa takaisin lähtötilanteeseen valon muokkaamisen suhteen. SB-900 näyttää tekevän yllättävänkin mukavaa valoa ilman minkään näköisiä pehmentimiä. Tottakai on tilanteita joissa on vain pakko käyttää softboxia tai vastaavaa. Olen myös huomannut, että välähdyspään eteen laitettavan kupin pois jättäminen parantaa salaman valotehoa. Kupu myös vaikuttaa salaman lämpenemiseen melkoisesti. Ero on huomattava nopea tempoisessa kuvauksessa. En olisi kiinittänyt asiaan huomiota ellei eräs toinen kuvaaja olisi siitä maininnut eräässä autotapahtumassa.

Tunnisteita lisätty.

Lisäilin aikani kuluksi merkintöihin hakua helpottavia tunnisteita. Pitäisi helpottaa jatkossa tekstien löytymistä niin täällä kuin hakukoneidenkin kautta.

Kuuma lauantai Ahvenistolla...

Vietin lomani viimeisen lauantain kuvausten merkeissä Hämeenlinnan Ahvenistolla. Kävin kuvaamassa RADALLE.COM:n tapahtumaa. Tapahtuma oli tällä kertaa kaksipäiväinen, mutta olin paikallan vain launtaina. Tapahtuma oli jaetu kahtia, koska sunnuntai oli haluttu pyhittää kokonaan driftingosakilpailulle.
Drifting kilpailu järjestettiin radan suolenkiksi kutsutulla osuudella. Suolenkki on radan mutkaisin osuus, joka käy eräänlaisen suokuopan pohjalla. Osuus tarjoaakin siis hyvän areenan driftingradalle.



Lämpötila nousi Ahveniston varikolla jälleen tuttuun tapaan reiluun kolmeenkymmeneen asteeseen. Varikon muodoista ja sijainnista johtuen kuopan pohjalla harvoin tuulee kovaa taikka on kylmä. Helteinen sää houkuttelikin jälleen paikalle paljon yleisöä. Lämmin päivä näkyi ihmisissä kevyenä pukeutumisena ja hölmöinä päähänpistoina.



Vaahtoshown yhteydessä sain nimittäin muutamaan otteeseen vaahdot niskaani erään naispuolisen "kaverin" toimesta. Tästä seurasikin shown päätyttyä pienimuotoinen kilpajuoksu ympäri vaahtoallasta. Tuloksena löysinkin sitten itseni hetken kuluttua altaan pohjalta selätettynä. Onneksi kerkisin saada taskut tyhjäksi kameran turvaan ajoissa, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Kuvia voi valitettavasti löytää netistä, jos osaa etsiä. Kannattaa kyllä muistaa se, että kuvaajan on hyvä eläytyä ja mennä tilanteen mukana...

Kuvasin päivän suurimmaksi osaksi Nikonin kalustolla. Pitkästä aikaa otin mukaan myös Pentax:n kamoja. Kokeilin kuvailla jonkin verran kalansilmällä, mutta en oikein tahtonut saada salamaa toimimaan kunnolla lasin kanssa yhteen. Vaihdoinkin kalansilmän tilalle Tamronin 18-200mm zoomin ja kuvailin sillä jonkin aikaa ilman salamaa. Käytin Pentaxia osittain myös siksi, että en ole kerinnyt vielä hankkimaan Nikoniin 18-105mm pidempää objektiivia.

Katso kuvat täältä

Bikinikuvaukset Itä-Helsingissä

Kuvasin viimeisenä lomapäiväni lyhyen setin Helsingin Vuosaaressa. Mallinani toimi Sini joka on tehnyt mallin hommia koko 2000-luvun ajan. Sinin kokemus näkyi hyvin kuvausten aikana. Pääsimme heti hyvään vauhtiin ja saimmekin tehtyä kuvaukset todella nopeasti. Aikaa kuvauksiin ei mennyt kuin noin tunti.
Näissä kuvauksissa tuntui kerrankin menevän kaikki täysin putkeen. Tuloksiinkin olin todella tyytyväinen, vaikka en olekkaan paljoa kuvaillut tämän tyylistä settiä.

Käytin pitkästä aikaa myös Pentaxia kuvauksissa. Salamana toimi Nikonin SB-900 jonka runkojen kanssa. Vaihdoin vain lähetintä rungosta toiseen. Salama toimi yllättävänkin hyvin ja nopeasti verrattuna esimerkiksi Sigman 530 superiin tai Metzin 48 AF-1:n. Asetin salaman manuaali tilaan ja välähtämään täydellä teholla kirkkaan sään takia. Kameran asetin manuaali tilaan ja käytin lyhyintä mahdollista salamatäsmäys aikaa joka Nikonissa on 1/200 ja Pentaxissa 1/180 sekunttia. Radiolaukausimesta johtuen en voinut käyttää TTL-tilaa. Jouduinkin siis tekemään asian vaikeamman kautta ja säätämään kuvaa pelkästään aukon ja ajan suhteella.

Katso kuvat täältä

Kun uni ei tule silmään lomalla...

En saanut oikein tiistain ja keskiviikon välisenä yönä unta joten päätin lähteä vähän ajelemaan autolla. Ajattelin lähteä vähän katselemaan yön aikana rannikolle saapuvaksi ennustettua myrskyä. Internetissä olevan sadetutkan mukaan alue näytti ohittavan Pääkaupunkiseudun lännen puolelta ja osuen pahiten Lounais-Suomen rannikolle. Kävin ajamassa pienen lenkin Kirkkonummen ja Porkkalan suunnalla.

Huonoksi onnekseni lähdin liikkeelle liian myöhään ja suuntasin väärään suuntaa. Myrsky oli kerinnyt siirtyä jo sisämaahan, kun saavuin ajattelemalleni katselu paikalle. Tätä kirjoittaessani selailin samalla uutisia ja en voinut olla huomaamatta myrskyn tuhoista kertovia uutisia. Rajuilma oli yltänyt näemmä keskiseen Suomeen asti tehden tuhojaan muunmuassa Jyväskylän seudulla

Alunperin ajattelin yrittää saada muutamia kuvia salamoista, mutta huonon ajoitukseni takia en päässyt peli paikoille oikeaan aikaan. Päätinkin siis kokeilla kuvalla aikani kuluksi jotain muuta. Mukani olleessa Pentaxin K20D:ssä oli sattumalta kiinni 8mm f/3,5 kalansilmä joten otin kokeesi sillä muutamia kuvia ajaessani. Lyhyt polttoväli helpottikin valotusaikojen pidentämistä hämärässä. Tietenkin jouduin kohottamaan ISO arvoa suuriin lukemiin. Kuvista tuli kieltämättä kyllä melko taiteellisia. Teknisessä mielessä kuvat olivat melko surkeita mutta samalla jotenkin kiehtovia.

Katso kuvat täältä

Syitä laajakulmalla kuvaamiseeni.

Kuten muutama henkilö on huomannut ja minulle asiasta maininnut niin kuvaan todella paljon laajakulmaisilla objektiiveilla. Innostukseni asiaan lähti liikkeellä melko tarkalleen vuosi sitten, kun ostin ensimmäisen laajakulmaobjektiivini. Objektiivi oli Tamron SP AF10-24mm F/3.5-4.5 Di-II LD ei mitenkään huippu hyvä, mutta mikä tärkeintä juuri sopivan hintainen ja laatuinen käyttööni. Ihastuin melkein heti laajaan kuva-alaan ja objektiivin hämäräkuvaus ominaisuuksiin. Lyhyen polttovälin takia objektiivilla pystyy saamaan käyttökelpoista kuvaa yllättävänkin hämärissä olosuhteissa.

Lyhyt polttoväli toi mukanaan uusia ulottuvuuksia myös henkilökuvaukseen. Objektiivi mahdollisti kuvaamisen ahtaissakin paikoissa ja täysin uusien kuvakulmien käyttämisen.
Pystyin nyt myös viemään salaman lähelle mallia. Tämä helpotti kuvaamista pikkusalamoilla kirkkaassa valossa. Sainkin tämän ansiosta kuvattua muutamia mielenkiintoisia settejä, joista olen vielä tänäinkin ylpeä.Näin jälkeen päin ajateltuna kylläkin harmittaa silloisten välineideni alkeellinen langaton salama ohjaus. Nykyisellä kalustollani olisin todennäköisesti pystynyt huomattavasti parempaan jälkeen, mutta jossittelu on turhaa. Tilanne oli silloin mikä oli.

Kuvien visuaalista puolta tarkastellessa olen huomannut selkeästi sen, että laajakulma on kasvattanut taustan merkitystä kuvissani todella paljon. Tämä näkyy oikeastaan selkeimmin rajauksien löysentymisessä.Pyrin aikaisemmin poistamaan rajaamalla kuvista kaiken ylimääräisen. Nykyään taasen yritän ottaa kuvia joissa tausta tukee kuvan tunnelmaa ja mahdollista tarinaa. Laajakulman myötä olen kiinnittäny huomattavasti enemmän homiota myös taivaan ja maan sävyihin. Puhki palanut tai täysin mustaksi mennyt taivas ei näytä hyvältä.

Laajakulma on mahdollistanut myös paremmin valon muokkaamisen. Mahdollista on esimerkiksi valaista pelkkä pääkohde salamalla ja hakea taustalle sopiva valaistus vallitsevan valon avulla. Tähän tosin en kunnolla ole vielä päässyt syventymään puutteellisen salama kalustoni takia. Olen kylläkin nykyisen kaluston rajoissa kokeillut tätäkin melko hyvin lopputuloksin. Kokeiluissa on tosin helpottanut jonkin verran SB-900:n 200mm yltävä välähdyspään zoomaus mahdollisuus. Tämä ominaisuus auttaa rajaamaan valoa melko hyvin ilman ylimääräisiä salamaan kiinnitettäviä lisälaitteita.